Perustietoja oikomishoidosta
Hampaiden oikomishoito on Suomessa yleistä. Ehkä tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä meillä on se, että useilla aikuisilla ei ole ollut lapsuudessa mahdollisuuksia oikomishoitoon.
Toinen syy saattaa olla se, että oikomishoito on suoritettu ainoastaan poistamalla ahtaasta hammasrivistä jokin hammas. Toisaalta kunnallisessa hammashoidossa on ollut aivan viime vuosikymmeniin saakka liikaakin työtä pelkässä paikkaus- ja poistohoidoissa. Oikomishoito onkin tässä yhteydessä mielletty helposti ”ylimääräiseksi” työksi. Nykyään vaikeampien purentavirheiden hoito kuuluu kunnallisen hammashoidon normaalien toimenpiteiden piiriin.
Esteettiset syyt
Oikomishoitoa voidaan pitää perusteltuna myös esteettisistä syistä – esimerkiksi silloin kun purentavirhe on häiritsevä. Itse asiassa useissa länsimaissa, joissa on ainakin osittainen kunnallinen hammashoito, esteettisesti häiritseviä purentavirheitä hoidetaan myös lapsilla toiminnallisten purentavirheiden rinnalla. Vielä toistaiseksi Suomessa toiminnalliset tekijät ovat ratkaisseet kunnalliseen hammashoitoon pääsyn.
Aikuisilla, jotka yleensä maksavat oikomishoidon kustannukset itse, on päätös hoitoon lähtemisestä potilaan itsensä tekemä. Esteettisten hoitojen osuus onkin lisääntynyt. Niiden yleistymiseen on vaikuttanut myös oikomispalveluja tarjoavien erikoishammaslääkäreiden lisääntyminen.
Hoitomenetelmät kehittyvät
Hoitomenetelmät ovat entistä potilasystävällisempiä. Useissa tapauksissa oikomiskojeet saadaan hyvin vähän näkyviksi käyttämällä valkoisia tai läpinäkyviä oikomiskiinnikkeitä ja materiaaleja.
Uudet kaarilankatyypit ovat myös vähentäneet hampaisiin kohdistuvia äkillisiä rasituksia ja täten hampaiden kipeytyminen oikomishoidon aikana on saatu suhteellisesti vähenemään.
Toiminnalliset syyt
Toiminnallisia syitä on usein pidetty tärkeimpinä kriteereinä, kun potilaita valitaan oikomishoitoon. Usein on perusteltua tehdä päätös oikomishoitoon ryhtymisestä juuri toiminnallisista syistä. Aikuisella on kuitenkin aina tapauskohtaisesti syytä arvioida kustakin purentavirheestä aiheutuva haitta potilaalle sekä toisaalta mahdollisesta oikomishoidosta saavutettavat hyödyt. Tietyistä purentavirheistä aiheutuva haitta on selvästi korostunut.
Avopurenta etualueella
Hankaloittaa usein puremista ja haukkaamista. Voi myös vaikea-asteisena kuormittaa leukaniveliä, koska suuri osa purentapaineesta kohdistuu vain takahammasalueelle ja tasapainoinen purennan toiminta on häiriytynyt. Avopurennan sulkeminen aikuisella vaatii usein oikomishoidon ja kirurgisen hoidon yhdistämistä – näin purentavirhe hoidetaan tehokkaasti.
Sivualueen ristipurenta
Ylähammaskaari on joko toispuoleisesti tai molemmin puoleisesti kapeampi kuin alahammaskaari. Periaatteessa sivualueen ristipurenta tulisi aina korjata varhain lapsuusiässä, sillä korjaamattomassa ristipurennassa leukanivelissä tapahtuu muutoksia. Niiden korjautuminen ei usein suju ongelmitta, vaikka ristipurenta saataisiinkin korjattua. Lisäksi korjaamattomaan ristipurentaan liittyy vaihteleva määrä kasvojen asymmetristä kehitystä, joka aikuisella saattaa vaatia kirurgista korjausta leukojen rakenteissa, purentavirheen korjauksen lisäksi.
Distaalipurenta
Purentavirhe, jossa alahammaskaari (ja usein alaleuka) sijaitsee ylähammaskaareen nähden takana on nimeltään distaalipurenta. Se on yleisimpiä purentavirheitä ja on haitaksi, jos alahammaskaari on niin takana, että alaetuhampaat purevat yhteenpurtaessa yläsuulakeen. Keski-iässä vaarana on se, että yläetuhampaiden kiinnityskudokset tuhoutuvat ja etuhampaat saattavat jopa irrota tästä syystä. Purentatyyppi kannattaa korjata, jos se on jostakin syystä jäänyt korjaamatta lapsuudessa.
Hoito voi tapahtua myös pelkän oikomishoidon avulla, jolloin ylähammaskaareen tehdään tilaa purentavirheen korjaukselle poistamalla tavallisimmin symmetrisesti kaksi sivuhammasalueen hammasta. Vaikeammissa tapauksissa, joissa myös alaleuka sijaitsee takana, joudutaan oikomishoidon lisäksi usein kirurgiseen hoitoon. Silloin koko alaleukaa siirretään eteenpäin normaalipurentaan.
Etualueen ristipurenta
Alaetuhampaat tulevat purtaessa ylähampaiden etupuolelle. Usein siihen liittyy myös alaleuan liikakasvu tai yläleuan vajaakasvu, joka vaikea-asteisena vaatii sekä kirurgista että oikomishoitoa. Hoidon periaatteena on laajentaa ylähammaskaarta tai tuoda yläleukaa eteenpäin. Vastaavasti alahammaskaarta voidaan viedä taaksepäin normaalipurentaan. Etualueen ristipurennan hoito kannattaa toiminnallisista syistä, sillä hoitamattomana siihen liittyy usein leukanivelten jatkuva jännitystila nivelpään sijaitessa purennan ohjaamana liian edessä. Purentaan liittyvät toiminnalliset vaivat helpottavat korjaamalla lähes poikkeuksetta.
Hampaiston oikomishoito
On aikuisilla nykyään jo melko yleistä ja sen määrä on lisääntynyt varsinkin esteettisten hoitojen osalta. Silloin kun hoito tehdään pelkästään esteettisistä syistä, tärkeimpänä ratkaisevana tekijänä on potilaan oma tunne hoidon tarpeesta, sillä hoitokustannukset jäävät tällöin poikkeuksetta potilaan maksettaviksi.
Suurimpana syynä aikuisena tapahtuvan oikomishoidon lisääntymiseen on hoitomenetelmien parantuminen – hoidon tulos ja pysyvyys on hyvin ennakoitavissa. Oikomishoito aikuisiällä on kuitenkin vaativampaa kuin lapsuusiässä. Hoidon aloittamista kannattaakin pohtia tarkasti saavutettavan hyödyn kannalta.
Toisaalta päätös hoidon aloittamisesta motivoi hoidon loppuunsaattamiseen. Saavutettava hoitotulos toimii motivoivana tekijänä koko aktiivisen kojehoidon ajan sekä edelleen aktiivista hoitoa seuraavan ylläpitohoidon aikana, jolloin varmistetaan lopullisesti hoitotuloksen pysyvyys.